Onko yleistä tuntea masennusta lopettamisen jälkeen?
On. Myös sellaiset ihmiset, jotka eivät tavallisesti kärsi masennuksesta, joutuvat joskus hetkellisesti sen kouriin tupakoinnin lopettamisen jälkeen.
Aiemmin masennuksesta kärsineet kokevat usein jonkinlaista masentuneisuutta, joka alkaa ensimmäisinä lopettamisen jälkeisinä viikkoina ja jatkuu muutamia viikkoja tai kuukausia.
Sortumisen syyksi ilmoitetaan usein masennus. Eräässä Marlattin ja Gordonin tutkimuksessa 43 % sortuneista tupakoijista ilmoitti sortumisen syyksi kielteisen mielialan. Siksi kannattaakin hakea samanaikaisesti hoitoa sekä masennukseen että tupakoinnin lopettamiseen.
Mikä aiheuttaa lopettamisen jälkeisen masennuksen?
Tupakoinnin lopettamisen aiheuttaman masennuksen syitä ei tunneta, ja aihetta tutkitaankin laajalti. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että masennuksen taustalla voi olla useita seuraavista tekijöistä:
- Tupakointi on tapa lievittää stressiä ja kielteisiä tunteita. Jotkut eivät vielä ole korvanneet tupakointia terveellisillä selviytymisstrategioilla.
- Masennusta ei tiedostettu aikaisemmin, koska tupakointi oli peittänyt sen. Tupakansavu sisältää joitakin samoja aineita kuin masennuslääkkeet, mikä saattaa vaikuttaa dopamiinin ja adrenergisten välittäjäaineiden muodostumiseen sekä kiihottaa aivokuorta.
- Stressin vaikutuksia on aikaisemmin lievennetty nikotiinilla. Masentuneet ihmiset ovat tavallista herkempiä stressille.
- Joskus myös esiintyy menetykseen tai suruun liittyviä tunteita, kuten "parhaan ystävän" menetyksen yhteydessä.
- Tupakointi voi myös aiheuttaa masennusta. Tämäkin on mahdollista, sillä tupakointi altistaa aivojen tietyt osat kroonisesti kemikaaleille. Savukkeiden masennusta lievittävien ominaisuuksien vuoksi masennus nousee pintaan vasta tupakoinnin lopettamisen jälkeen.
Mitä voin tehdä?
- Korvaa tupakointi terveellisillä selviytymisstrategioilla.
- Pyri liikkumaan 20-30 minuuttia vähintään kolme kertaa viikossa, jos haluat vähentää stressiä ja parantaa mielialaasi.
- Käytä Nicotinellia tai jotakin muuta nikotiinikorvaushoitoa.
- Tutustu kognitiivis-behavioristiseen terapiaan tai itselle puhumiseen. Ne ovat yksinkertaisia ja luonnollisia tapoja selviytyä masentuneisuudesta.
- Anna itsellesi aikaa.
- Kiinnitä huomiota onnistumiseesi ja palkitse itseäsi siitä.
- Keskustele muiden kanssa. Ota yhteys lääkäriin tai terapeuttiin, jos itsehoidosta ei ole apua.
- Mitä teen, jos minulla on aiemmin todettu olevan masennusta?
Aiemmin masennuksesta kärsineet kuuluvat riskiryhmään tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Siksi kannattaakin hakea samanaikaisesti hoitoa sekä masennukseen että tupakoinnin lopettamiseen. Alustavat tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi, että kognitiivis-behavioristinen lähestymistapa masennuksenhallintaan voi auttaa tupakoinnin lopettamisessa.
Masennuksesta kärsivien ja masennuslääkkeitä käyttävien on otettava yhteys lääkäriin, jos masennus pahenee. Joskus lääkitystä on muutettava hieman tupakoinnin lopettamisen jälkeen.
Lähdekirjallisuus:
Cooney, J.L. et al. (1998). Comorbidity of nicotine dependence with psychiatric and substance disorders. In Kranzler, H. R. & Rounsaville, B. J. (toim.), Dual Diagnosis and Treatment: Substance Abuse and Comorbid Medical and Psychiatric Disorders. New York: Marcel Dekker.
Churchhill et al. (1989). Antidepressants and cessation of smoking. American Journal of Psychiatry. (146),1238.
Kahler, C.W. et al. (1998). Changes in negative mood and depressive symptoms in depression history-positive smokers during smoker cessation. Poster, SNRT.
Marlatt G. A. ja Gordon, J. R. (1980). Determinants of relapse: implications for the maintenance of behaviour change. Teoksessa Teoksessa Davidson P. O. ja Davidson, S. M. (toim.) Behavioural Medicine: Changing Lifestyles. New York: Brunner-Mazel.
